Valvonnan avulla lisää turvallisuutta teille ja julkisille paikoille

Suomessa nopeusvalvonta on Euroopan huippuluokkaa

Suomessa on tällincrease-security-your-iphones-lock-screen.1280x600ä hetkellä noin 1000 nopeusvalvontakameraa, eli yksi kamera noin 5400 asukasta kohden. Peltipoliiseinakin tunnetuista kameroista on kuitenkin vain murto-osa kerrallaan käytössä säästösyistä. Harvoin liikennöityjä tieosuuksia ei ole tarpeen valvoa kuin ruuhka-aikoina. Silti jo pelkkä kyltti tien varrella nopeusvalvonnan olemassaolosta vaikuttaa todistetusti ajajien liikennekäyttäytymiseen. Eniten valvontakameroita sijaitsee teillä, joissa nopeusrajoitus on 80 km/h tai enemmän. 20 km:n ylinopeus ja sitä pienemmät rikkeet voidaan kuitata pelkällä rikesakolla, jos asiaan ei liity muita rangaistavia tekoja, kuten liikenteen vaarantamista tai mahdollista rattijuopumusta.

Nopeusvalvonta kiinteiden kameroiden avulla on pitkälti automatisoitu. Kun kamera havaitsee ylinopeutta ajavan ajoneuvon, tunnistetun rekisterinumeron perusteella omistajalle lähetään ilmoitus tapahtuneesta joko kirjeitse tai sähköpostitse. Omistaja ei aina välttämättä ole ajoneuvon kuljettaja tapahtuman hetkellä, joten tämä pitää aina erikseen varmistaa. Aiemmin vain ylinopeutta ajaneet ajoneuvot kuvattiin. Nykyään kaikki kiinteät nopeusvalvontakamerat on reaaliaikaisesti kytketty Helsingissä sijaitsevan Liikenneturvallisuuskeskuksen järjestelmään ja kaikki kuvavirta taltioidaan sellaisenaan. Nopeudenvalvonnan lisäksi peltipoliisien avulla tarkkaillaan ajoneuvojen kuntoa, käyttävätkö ihmiset turvavöitä tai puhuvatko he kännykkään ilman handsfree laitetta. Käytännössä tämä kaikki hoidetaan ohjelmallisesti ja vain epäselvissä tapauksissa operaattorin manuaalinen analysointi on tarpeen.

Valvonnan vaikutukset rikosten ehkäisyssä

Valvontakamerat mahdollistavat laajojen tilojen seurannan pienemmällä ihmisvoimalla kuin perinteinen vartiointi. Tärkeät kohteet olisivat joka tapauksessa valvonnan alla ilman kameroita. Yleisesti voisi ajatella kameroiden läsnäolon ehkäisevän rikollista toimintaa automaattisesti, mutta tätä ei voi yleistää, sillä suojeltava kohde ja kulloisenkin alueen ominaisuudet vaikuttavat valvonnan vaikutukseen. Tutkimustulokset valvonnan tehokkuudesta ovat kirjavia. Pysäköintialueilla ja parkkihalleissa kameravalvonta on pääsääntöisesti laskenut varkauksia. Päinvastaisiakin tuloksia on saatu julkisissa ulkotiloissa, joissa itse kamerat ovat olleet vandalismin kohteena ja olemassa olollaan provosoivat protestoivaan toimintaan.

Kameravalvonnan edut rikosten ehkäisemisessä

  • Riski kiinnijäämisestä lisääntyy mitä kattavampaa valvonta on. Hetken mielijohteesta suunniteltu rikos saattaa jäädä tekemättä, jos kamerat ovat näyttävästi esillä ja potentiaaliset tekijät ovat tästä tietoisia.
  • Aktiivinen valvonta eri alueilla yhdistettynä vartijoiden läsnäoloon tai turvaliikkeen valmiuteen tulla nopeasti paikalle, voi torjua rikoksen sen tekohetkellä.
  • Ihmiset yleisesti kokevat julkisten tilojen ja kohteiden näkyvän valvonnan lisäävän heidän turvallisuuden tunnetta. Kohteiden kävijämäärät lisääntyvät automaattisesti valvonnan myötä. Tätä kautta rikosten määrä voi laskea epäsuorasti, koska silmäpareja on alueella enemmän havainnoimassa ja raportoimassa epätoivottavista ilmiöistä.

Leave a Reply